Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia


Neitsyt
Elämä ilman Larea, Myyjä on aina oikeassa, Mitä nainen haluaa, Jos et sä soita, Mikkihiirihelvetti, Meikkiorgiat...

Anna-Leena Härkönen kommentoi suorasukaiseen tapaansa aikamme ilmiöitä ja tarjoaa pölyttyneiden mielipiteiden sijaan vastaansanomatonta arjen anarkiaa. "Väärien valintojen tekeminen on ihmisen perusoikeus."

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

Tuomas Kyrö
Kesällä 2009 radion otti haltuunsa ruskeaan kastikkeeseen, murtomaahiihtoon ja oman reviirin oikeuteen uskova Mielensäpahoittaja. Tuomas Kyrön luoma eläkeläinen nousi kulttihahmoksi ja antoi totisuudessaan hauskan ja liikuttavan äänen sukupolvelle, joka teki eikä analysoinut. Jo yhdeksänteen painokseensa ehtinyt Mielensäpahoittaja on myynyt yli 43 000 kappaletta eri formaateissaan - kirjana ja äänikirjana. Kansan rakastamaksi kestosuosikiksi noussut teos on sinnitellyt jo yli vuoden Mitä Suomi lukee -listan TOP 10:ssä.Keväällä 2012 Kyrö vapauttaa Mielensäpahoittajan toistamiseen. Koska kyllä on ihmisen pakko syödä.Mielensäpahoittaja ei enää saa höyryävää karjalanpaistia ja pullapitkoa. Mies osaa rakentaa taloja, mutta ei tehdä ruokaa. Ja kun emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla, isäntä on nälässä.On tartuttava kauhaan, kattilaan ja kassleriin. Etsittävä ohjeita ja harjoiteltava ruuanlaiton jaloa taitoa. Kirjaston valikoimasta löytyy Pankleesialaisia makuja ja Kasvissyöjän maailma, mutta missä on kirja, joka tarjoaisi helppoja kotiruokaohjeita 80-vuotiaalle, yksinasuvalle, perunaan uskovalle miehelle?Seuraa yrityksiä, erehdyksiä ja jäljittelemättömiä näkemyksiä siitä, mikä maailmassa ja ruokamaailmassa on väärin. Ja miten asioiden pitäisi olla, että ne olisivat oikein. Eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia tekemään makkarasoppaa, jota vieraat haluavat toisenkin lautasellisen. Kuten naapurin Kolehmainen.

Sahanpururevolveri

Reijo Mäki
Takaa-ajoa Muumimaailmassa, venäläistä rulettia joulusaunassa! Sahanpururevolveri kokoaa yhteen parhaat Mäen mustanpuhuvista rikostarinoista ja neljä uutta kertomusta. Tarinoissa karautetaan taksilla Raision Alkoon hakemaan valtakunnan viimeistä vinettopulloa, etsitään murhamiestä Muumimaailmassa ja pelataan venäläistä rulettia pyhän Nikolauksen tapaan revolverijoulusaunassa. Ihmiselon raadollisia puolia valottavat myös jutut keihäänheittäjän kotiinpaluusta, ampumahiihtäjän yksinäisyydestä sekä epähygieenisistä seurauksista, joita hoitamattomasta vipistä voi koitua. Osa tarinoista on ilmestynyt vuosien varrella mikä missäkin, Vappuneekeristä Talouselämään. Niille ei voi rajata kohdeyleisöä.





Kuolinsiivous

Eeva Kilpi
Eikä kukaan tiedäettä tähystäjä on talvisodan aikainen pikkutyttö,vanhentumaton,jolle yhä tapahtuu mullistavia asioita,jonka maailma yhä järkkyy.Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat. Eeva Kilven (s. 1928) päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Elämän tilkkutäkki koostuu vanhenemisen ja yksinäisyyden tunnoista mutta myös kiitollisuuden ristipistoista. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin kuin perintökoruun, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun. Kuolinsiivous on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.


Länsimainen kirjallisuus


vanhoja
Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin — myös omana aikanaan — katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa.
Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset ’hyvästä kirjallisuudesta”, ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona.

Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo jotain myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita on eri tavoin uusinnettu myöhempien kirjailijoiden toimesta, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä edellä mainituista ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia, tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.

Fraktaaliruhtinas

Hannu Rajaniemi
Kvanttivarkaan seuraaja Jean le Flambeur, mestarivaras, on paennut aurinkokuntaa hallitsevan Sobornost-kollektiivin peliteoreettisesta vankilasta ja voittanut itsensä Marsissa - kirjaimellisesti. Mutta lunastaakseen lopullisesti vapautensa salaperäiseltä pellegrini-jumalattarelta hänen on keksittävä keino murtautua Sobornostia hallitsevan fraktaaliruhtinaan mieleen. Keikka vie Jeanin ja omatuntonsa kanssa kamppailevan soturinaisen Mielen villiintyneen nanoteknologian valtaamalle maapallolle, Sirrin kaupunkiin, jossa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin ja aarteenetsijät metsästävät kadonneita taivaita koodierämaissa ja jossa häikäilemätön murhaaja lietsoo vallankumousta Sobornostia vastaan. Yhdessä noitanaisen Tawaddudin kanssa Jeanin on saatava kiinni ruumiiton rikollinen, joka saattaa olla häntä itseäänkin vaarallisempi. Mutta kuinka kalliin hinnan Jean on valmis vapaudestaan maksamaan?


Mammutti

Jör DonnerMammutti, Iso Kirja Jörn Donnerin elämästä ja edesottamuksista, ilmestyy 5.2.2013, jolloin JD täyttää 80 vuotta. Sovinnaisuuksia kaihtavan Donnerin magnum opus on luonteeltaan "work in progress". Apukertoja Frederik Kock arvioi Donneria suorasukaiseen tyyliin. Oikullisen teoksen punaisena lankana kulkee JD:n vaiheet monessa maassa, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa.Kiehtovaa kuva-aineistoa pursuava Mammutti sisältää myös täydelliset teos luettelot Jörn Donnerin kirjailijan- ja elokuvaurasta.